Jetro Tuulari

Lihavuus, myös lasten ja nuorten, lisääntyy kiihtyvällä tahdilla, mikä on merkittävä kansainvälinen lääketieteellinen haaste. Lihavuuteen liittyy rakenteellisia ja toiminnallisia aivojen muutoksia, joista monet liittyvät aivojen mielihyvä / palkkiojärjestelmään sekä kognitiivisesta kontrollista vastaaviin aivoalueisiin. Näiden muutosten ajatellaan toisaalta selittävän lihavuuden kehittymistä ja toisaalta on mahdollista, että liittyvät lihavuuteen ja syntyvät nousevan painon liitännäisilmiönä. Molemmat mahdolliset tulkinnat ovat luonteeltaan psykosomaattisia - mielen ja kehon yhteisvaikutusta.

Lihavuuden aivomuutoksia selvittäneessä väitöskirjassani totean, että lihavuuden ja aivojen välisiä yhteisvaikutuksia ei kyetä kuvaamaan ilman kattavaa, nuoruusajasta alkavaa seurantaa. Väitöksen jälkeen olenkin keskittynyt varhaisten altisteiden geenien ja ympäristön vaikutuksiin kehittyviin aivoihin Hasse ja Linnea Karlssonin johtamassa FinnBrain -tutkimuksessa.

Gyllenbergin säätiön rahoittamassa hankkeessa keskitymme varhaisten psyykkisten stressitekijöiden vaikutuksiin aivoihin ja lihavuusriskiin nuorten ikäryhmässä. Käytämme yhdysvaltalaista ABCD-tutkimuksen aineistoa, mikä on suurin aivojen kehitystä koskeva pitkittäistutkimus, jossa 9-10 vuoden iästä alkaneessa 10 v seurantaan on rekrytoitu 11 878 nuorta. Suuri, laaja ja teknisesti korkeatasoinen aineisto takaa ainutlaatuisen vahvan perustan tutkimustyölle.

Olen syvästi kiitollinen Gyllenbergin säätiöltä saamastani rahoituksesta. Se on mahdollistanut uuden väestöneurotieteen tutkimuslinjan, jossa yhdistetään genetiikkaa, epidemiologiaa ja kognitiivista neurotieteen menetelmiä.

LT, Kognitiivisen neurotieteen dosentti
FinnBrain Aivokuvantaminen
Kliininen laitos
Turun yliopisto