Heli Viljakainen

Taustani on ravitsemustieteessä ja väittelin vuonna 2008 D-vitamiinin riittävästä saannista. Tutkimustyö vei pian mennessään ja olen toiminut tutkijana pääsääntöisesti koko tähänastisen urani ajan. Työskentelin pitkään HYKS Lastenklinikan tutkijana kliinisten tutkimusten parissa keskittyen luustotutkimuksiin sekä kehonkoostumuksen, ravinnonsaannin ja ravitsemustilan mittaamiseen. Vuonna 2017 aloitin työt Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, Hyvinvointi Teini-iässä (Fin-HIT) -seurantatutkimuksessa (www.finhit.fi). Seuraavana vuonna hyppäsin tutkimusjohtajan puikkoihin, jatkamaan Elisabete Weiderpassin ansiokkaasti aloittamaa työtä, kun hän siirtyi Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen pääjohtajaksi.

Fin-HIT-tutkimus perustettiin vuonna 2011. Siihen rekrytoitiin yli 11 000 alakoululaista, tavoitteena tutkia painonkehitystä ja siihen vaikuttavia psyykkisiä, elintapa- ja perintötekijöitä pitkittäisasetelmassa. Kiinnostuksen kohteena ylipainon ohella on häiriintynyt syömiskäyttäytyminen.

Gyllenbergin säätiön tuella olemme selvittäneet mielenterveyden, liikunnan ja digitaalisen median käytön välisiä yhteyksiä sekä nuorten kehonkuvaa ja häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä. Tunnistimme neljä erilaista käyttäytymisprofiilia 15-vuotiailla nuorilla perustuen mm. vapaa-ajan liikunnan määrään ja digikäyttöön. Lähes kolmannes nuorista sijoittui terveellisimpään profiiliryhmään, eli liikkui paljon ja käytti maltillisesti digitaalista mediaa. Lähes neljännes sijoittui epäterveellisimpään profiiliryhmään, jossa esiintyi runsasta TV:n/videoiden katselua ja pelaamista mutta vain niukasti liikuntaa. Lisäksi heillä nukkumaan meno myöhästyi merkittävästi viikonloppuisin. Valtaosa heistä oli poikia. Nuorilla, jotka 11-vuotiaana liikkuivat runsaasti ja joilla oli hyvä urheilullinen itsetunto, oli pienin todennäköisyys kuulua epäterveellisimpään profiiliryhmään 15-vuotiaana. Sen sijaan masennus- ja ahdistusoireet 11-vuotiaana eivät ennustaneet digikäytön ja liikunnan määrää neljä vuotta myöhemmin.

Hoikat nuoret toivoivat normaalipainoisia todennäköisemmin isompaa kehoa, kun puolestaan ylipainoiset nuoret toivoivat todennäköisemmin pienempää kehoa. Liikunta kuitenkin muokkasi tyytyväisyyttä kehonkuvaan eri tavoin tytöillä ja pojilla. Niillä nuorilla, jotka eivät olleet tyytyväisiä kehoonsa, esiintyi suuremmalla todennäköisyydellä häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä verrattuna kehotyytyväisiin nuoriin. Tutkimuksemme korostaa liikkumisen merkitystä sekä terveellisen painonkehityksen edistämisen tärkeyttä nuorilla myönteisen kehonkuvan rakentajana.

Nuorten mielenterveysongelmien esiintyvyys on nousussa. Yhteiskunnassa terveellisten elintapojen haastajaksi on noussut digikäyttö, jolla saattaa olla yhteyksiä mielenterveyteen joko suoraan tai välillisesti unen, ruoankäytön ja painonnousun kautta. Näistä digikäytön mahdollisista vaikutuksista tarvitaan lisää luotettavaa tutkittua tietoa.

Keräämme validoitujen kyselylomakkeiden avulla laajasti tietoa nuorten aikuisten painosta, ravitsemuksesta, masennus- ja ahdistusoireista, koetusta stressistä, unihäiriöistä sekä digikäytöstä ja kännykkäriippuvuudesta. Kansalliset terveysrekisterit täydentävät aineistoamme mm. tiedolla tutkittavien diagnooseista sekä reseptilääkkeiden käytöstä. Mielenterveysaiheiden osalta teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston psykologian professori Jari Lahden kanssa sekä ravitsemuksen osalta THL:n tutkijoiden Satu Männistön ja Niina Kaartisen kanssa. Tutkittavien erillisellä suostumuksella heidän sylkinäytteensä sekä taustatietonsa tallennetaan THL Biopankkiin, mikä mahdollistaa entistä laajemmat biopankkitutkimukset tulevaisuudessa. Gyllenbergin säätiö rahoittaa tätä parhaillaan käynnissä olevaa toisen seurantavaiheen aineistonkeruuta, kun tutkittavat saavuttavat täysi-ikäisyyden.

Myös lasten ja nuorten ylipainon esiintyvyys jatkaa nousuaan Suomessa. Kyseessä on kestävyyshaaste, sillä ylipainoon liittyy useita liitännäissairauksia, jotka uhkaavat arjessa jaksamista, työkykyä ja siten kansantaloutta. On tärkeä ymmärtää, missä vaiheessa ylipaino on haitaksi lapsen terveydelle. Voidaanko tunnistaa trendejä varhaisessa painonkehityksessä, jotka altistavat aineenvaihdunnan häiriöille? Miksi toiset ovat alttiimpia aineenvaihdunnan häiriöille kuin toiset? Mitkä elintavat liittyvät haitalliseen painonnousuun? Seurantatutkimuksessa pystymme ratkomaan syy-seuraussuhteita ja tunnistamaan molekulaarisia mekanismeja, joista toivottavasti on apua ylipainon ehkäisyyn tulevaisuudessa.

Toivon, että voisin tutkijana edistää lasten ja nuorten hyvinvointia Suomessa. Lihavuusepidemian osalta peräänkuulutan kokonaisvaltaista ongelmanratkaisua, johon tarvitaan monitieteinen yhteisö. Työssäni koen onnistumisen tunnetta, kun saamme luotua laajoja yhteistyökuvioita, joissa useat eri tutkijat työstävät ideaa omista lähtökohdistaan toisiaan tukien. Tiede ei ole yksilölaji, ja onnistumiseen tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja ja herkkyyttä kuunnella toisten mielipiteitä ja kykyä haastaa omaa ajatteluaan uudella tavalla. Jokainen julkaisu on askel eteenpäin ja vastaavasti myönnetty apuraha taputus olalle, että ryhmääni ja näkemyksiimme uskotaan.

Kiitän lämpimästi Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä tutkimuksemme tukemisesta!

Viitteet

Engberg E, Hietajärvi L, Maksniemi E, Lahti J, Lonka K, Salmela-Aro K, Viljakainen H. The longitudinal associations between mental health indicators and digital media use and physical activity during adolescence: A latent class approach. Ment. Health Phys. Act. 2022, 22.

Leppänen MH, Lehtimäki AV, Roos E, Viljakainen H. Body Mass Index, Physical Activity, and Body Image in Adolescents. Children (Basel). 2022 Feb 4;9(2):202.

Figueiredo RAO, Simola-Ström S, Isomaa R, Weiderpass E. Body dissatisfaction and disordered eating symptoms in Finnish preadolescents. Eat Disord. 2019 Jan-Feb;27(1):34-51.

Figueiredo RAO, Simola-Ström S, Rounge TB, Viljakainen H, Eriksson JG, Roos E, Weiderpass E. Cohort Profile: The Finnish Health in Teens (Fin-HIT) study: a population-based study. Int J Epidemiol. 2019 Feb 1;48(1):23-24h.

ETT, ravitsemustieteen dosentti
Fin-HIT-tutkimuksen johtaja, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja