Steiner-rahaston jatkokoulutus- ja projektiapurahojen seuraava hakuaika on 24.12.2022-31.1.2023!

11th Worldwide Biography konferenssi Suomessa

11th Worldwide Biography konferenssi Suomessa

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöllä on ollut merkittävä rooli antroposofisen hengentieteen virikkeestä syntyneen elämänkaarityön (biografia) kehittämisen rahoittamisessa Suomessa. Jo vuodesta 2013 säätiö on tukenut suomalaisten elämänkaarivalmentajien osallistumista kansainvälisiin biografiakonferensseihin. Tuettavien osallistujien määrä on kasvanut joka toinen vuosi tapahtuvissa konferensseissa. Vuonna 2013 Englannissa oli kaksi henkilöä Suomesta, vuonna 2015 Saksassa oli neljä henkilöä ja vuonna 2017 Sveitsissä jo kahdeksan henkilöä. Sveitsissä, Goetheanumissa suomalaiset osallistujat olivat hyvin aktiivisia. Kaksi henkilöä ohjasi neljänä päivänä aamueurytmiaa, yksi henkilö aktivoi osallistujia äänimaisemaharjoituksella ja yksi ohjasi kolmena päivänä työryhmää. Unkarissa vuonna 2019 suomalaisten ryhmä kasvoi kahteentoista henkilöön ja sinne heiltä oli pyydetty kokonaisen työpäivän ohjaaminen 120 osallistujalle. Näiden tehtävien osoittama ammatillinen osaaminen toi näkyvyyttä ja luottamusta biografia ammattilaisten yhteisössä. Niinpä Suomen ryhmää pyydettiin ottamaan vastaan vuoden 2021 konferenssin toteutus. Tässä kohtaa käännyimme jälleen säätiön puoleen ja saimme huomattavan avustuksen konferenssin toteuttamisen varmistamiseksi.

Valmistelimme seuraavaa kansainvälistä biografiakonferenssia seitsemäntoista hengen ryhmällä vuoden 2019 alusta lähtien. Sen piti toteutua Suomessa kesällä 2021. Paikka oli varattu ja kaikki muutkin valmistelut olivat jo pitkällä. Syksyllä 2020 käydyn kansainvälisen, yhdeksän eri maata käsittävän konsultaatiokeskustelun jälkeen, meidän oli todettava, että koronaepidemian takia konferenssi täytyy siirtää vuodella eteenpäin.

Tässä kohtaa kysymys oli: ”Olemmeko edelleen käytettävissä.” Päätimme jatkaa. Meidän oli etsittävä uusi paikka konferenssille. Vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana tiimimme on myös pitänyt videotervehdyksillä henkeä yllä kansainvälisessä, noin 500 kollegan ryhmässä. Konferenssin rakentaminen jatkui keskeytyksettä.

Vuoden 2021 aikana olemme myös perustaneet yhdistyksen nimeltään Elämänkaarityö ry. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia biografiatyön eli elämänkaarityön ja -tutkimuksen sekä sosiaalisen taiteen edistäjänä. Tämä alan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä edistävä prosessi, joka alkoi vuonna 2019, on tuottanut jo useita elämänkaarityötä syventäviä ideoita ja hankkeita. Asetimme yhdistyksen alkuvaiheen päätehtäväksi vuoden 2022 konferenssin toteuttamisen. Nyt, kun konferenssi on pidetty, yhdistyksessä toimivat ihmiset ovat aloittaneet yhdistyksen hallituksen ohjauksella valmistelemaan tulevia tapahtumia elämänkaarityön, tutkimuksen ja sosiaalisen taiteen parissa. Tällä työllä voimme nähdä olevan kaksi suuntaa; olla edistämässä jäsenten ammatillista kehittymistä tukemalla yhteistyötä ja tarjoamalla koulutusta sekä olla tekemässä elämänkaarityötä (biografiatyö) enemmän tunnetuksi yleisesti. Elämänkaarityö voi kehittyä ja kukoistaa ainoastaan sosiaalisen taiteen elämänalueena.

11th Worldwide Biography Conference 2022 in Finland

Koronaviruksen ja Ukrainan sodan tuoma varjo muuntui auringonpaisteeksi ja lämmöksi, kun 11th Worldwide Biography Conference tapahtuman osallistujat kokoontuivat kesä- heinäkuun taitteessa Snellman-korkeakoulun viihtyisissä tiloissa ja kauniissa ympäristössä.

Yli yhdeksänkymmentä elämäkaarityön ammattilaista 22 eri maasta kokoontui vahvistamaan kansainvälistä ammatillista verkostoitumistaan sekä jakamaan elämäkaarityön tutkimusta ja kehittämistä. Yhteinen kieli oli englanti, vaikka osallistujilla oli neljätoista eri äidinkieltä. Viiden päivän ohjelma oli ainutlaatuinen kokonaisuus. Se laadittiin niin, että jokainen oli aktiivinen osallistuja. Loimme yhdessä iloisen, elävän tapahtuman, joka sisälsi lukuisia keskusteluja ja kokemusten jakamisia, syviä oppimisprosesseja, innostavia ja rentouttavia iltaohjelmia sekä tietenkin merenrannalla saunomista ja yöttömiä öitä.

Konferenssin ainutlaatuinen kokonaisuus

Tällä kertaa konferenssi suunniteltiin teeman "Inhimillisyyden saarekkeet" ympärille. Tutkimisemme keskittyi ihmisten elinikäisen oppimisen teemoihin siitä, kuinka käsitellä "haavoittuvuutta", "keskeneräisyyttä" ja "rajallisuutta" ihmisten intiimissä elämässä, henkilökohtaisessa elämässä (perhe, ystävät) ja työelämässä (asiakkaat, kollegat).

Teemoja esiteltiin viiden päivän aikana konferenssin alustuksissa, työpajoissa, spontaaneissa vuorovaikutustilanteissa ja tapaamisissa.

Suomalainen järjestelytiimimme halusi erityisesti nostaa esiin ja tutkia elämänkaarityön juuria, jotka kumpuavat oman aikamme hengentieteellisestä tutkimuksesta ja Mikaelisesta impulssista. Jälkimmäinen pyrkimys avautui "punaisena lankana" konferenssin kulussa, kun Rudolf Steinerin luomat peruskivimeditaation päivittäiset rytmit lausuttiin ja kuultiin joka aamu. Tästä syntyi konferenssin melodinen viritys ja työskentely sen syvemmillä ja merkityksellisimmillä dialogisen yhteistyön tasoilla.

Järjestäytyneen yhteisön sielu

”Mikään ei ole mahdollista ilman ihmisiä, mutta mikään ei ole kestävää ilman instituutioita.”

Konferenssin suunnitteli, koordinoi ja järjesti ensimmäistä kertaa suhteellisen suuri, seitsemäntoista suomalaisen ammattilaisen ryhmä. He rakensivat vahvan yhteisön, joka piti konferenssin liekin palamassa kirkkaana kolmen vuoden ajan maailmanlaajuiselle yhteisölle, herättäen kiinnostusta ja inspiraatiota tulevaa tapahtumaa varten.

Suomalainen konferenssiorganisaatio rakennettiin yksinkertaisella tavalla. Muodostimme viisi tiimiä, joilla kullakin oli omat vastuunsa, budjettinsa ja itsenäiset päätöksentekoprosessinsa. Kaikki tiimit kokoontuivat säännöllisesti, usein verkossa, jakamaan ja selventämään kokonaisuutta ja omia tehtäviään. Vastuu käytännön asioiden prosessiomistuksesta käytiin läpi ja jaettiin yhteisellä sopimuksella. Prosessin omistajuus kokonaisuuden koordinoinnista annettiin yhdelle henkilölle. Horisontaalinen ohjautuminen sai hyvin tilaa kehittyä järjestäjätiimin luottamuksellisessa ilmapiirissä koko konferenssin rakentamisen ja kulun ajan. Kävimme myös jatkuvasti neuvotteluja muiden maiden kokeneiden kollegoiden kanssa, jotka olivat järjestäneet aikaisempia kansainvälisiä konferensseja. Näiden pyrkimysten on katsottu vahvistaneen hyvällä tavalla yhteisön ja tapahtuman keskinäistä tunnelmaa ja järjestelyjen sujumista joustavasti.

Dialoginen kontakti on yhteisön luomisen perusta. Dialogi on tasa-arvoisten ihmisten kohtaamisen ja vaihdon kokemus. Dialogiin kuuluu kyseenalaistamista, kuuntelemista, keskustelua, itsensä näkyväksi tekemistä, erilaisuuden hyväksymistä, molemminpuolisuutta ja tasa-arvoa. Dialogisen kontaktin keskeisiä ominaisuuksia ovat henkilökohtaisten mielipiteiden ja ajatusten pidättely ja kuuntelemisen aktivointi. Kun tämä tapahtuu, koemme merkityksellisyyden elämäkertamme syvemmällä tasolla. Vuoropuhelu vaatii meiltä huomion, hyväksynnän ja arvostuksen antamista, josta voi syntyä aitoa kiitollisuuden asennetta toisia kohtaan.

Pyrimme myös muistamaan kiitollisena niitä henkilöitä, jotka olivat pitäneet ja pitävät The Worldwide Biography Conference -tapahtuman hengen vahvana, ja samalla lähetimme rakastavia ajatuksia niille kollegoille, jotka eivät tänä vuonna päässeet mukaan.

Seuraava konferenssi on Japanissa Kiotossa vuonna 2024. Sen valmistelut ovat jo alkaneet. Myös meidän kokemuksemme ja näkemykset järjestämisestä tulevat olemaan tärkeitä niin, että seuraavastakin konferenssista tulisi antoisa ja onnistunut.

yht
Elämänkaariajattelun historiaa

Kirjassa Vom Lebenslauf des Menschen, jonka englantilainen laitos on nimeltään Biography, Freedom and Destiny, saksalainen Erhard Fucke kirjoittaa esittelytekstissä, että Rudolf Steiner ei käsitellyt biografia teemaa yhtenä kokonaisuutena. Hän kuitenkin kuvaa useissa teoksissaan ihmistä olentona, jonka olemassaololla on jatkuvuus. Ihminen on kosmisten lainalaisuuksien piirissä kehittyvä erillinen yksilöllisyys, jonka olemassaolon jatkuvuus tulee esiin syntymän ja kuoleman vuorotteluna, jälleensyntymisten kautta ja hyvin erilaisia elämäntilanteita läpi kulkien. Näiden elämäntilanteiden vaikutukset ovat havainnoitavissa yksilöllisessä biografiassamme. Ihmissuhteet voi nähdä tämän kehityksen mahdollistajina.

Elämänkaarityön pioneerina voidaan pitää hollantilaista lääkäriä ja psykiatria Bernard Lievegoedia. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa ovat viitoittaneet tietä myös muille elämänkaarityön ammattilaisille. Hänen ensimmäinen yksilön elämänkaariajattelua kuvaava kirja Yksilön elämänkaari julkaistiin 1976 kun Lievegoed oli 71-vuotias.

Myöhemmin ollessaan 78-vuotias hän julkaisi pääteoksensa Ihminen kynnyksellä, josta hän sai Hollannin kirjankustantajien ”Kultainen sulka” palkinnon. Lievegoedin työ oli laaja- alaista ja ulottui aivan erityisellä tavalla organisoidun työn maailmaan. Jo vuonna 1969, ollessaan 64-vuotias hän julkaisi kirjan nimeltään The Developing Organization. Teos on myöhemmin suomennettu nimellä Organisaation elämänkaari.

Suomessa elämänkaariajattelun teemoja on käsitellyt Reijo Wilenius vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassaan Mitä on Ihminen.

Jaana Tuovinen, Hannu Tuovinen ja Tuulikki Sarekoski

Jaana Tuovinen, Hannu Tuovinen ja Tuulikki Sarekoski