Varhaisista signaaleista parempaan elämänlaatuun – Näitä kärkihankkeita Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö rahoitti vuosina 2024 –2025
Vuosina 2024–2025 Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on rahoittanut tutkimushankkeita, joilla on selvä yhteiskunnallinen merkitys – tunteiden vaikutuksista pitkäaikaisiin kehon oireisiin aina siihen, miten ravinto ja elintavat raskauden aikana heijastuvat lasten kehitykseen. Neljän eri tutkijan hankkeet osoittavat, miten ennaltaehkäisevä ja potilaslähtöinen tutkimus voi kehittää terveydenhuoltoa, tukea perhe-elämää ja edistää kansanterveyttä.
Kun sydän ja aivot kohtaavat reaaliajassa
Aivotutkimuksen valtavat edistysaskeleet ovat pitkään jättäneet kehon toiminnot ja niiden keskinäiset yhteydet sivuosaan, erityisesti psykologisessa ja psykiatrisessa tutkimuksessa. Vasta viime vuosina huomio on siirtynyt kohti kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa, jossa aivot nähdään osana samaa biologista järjestelmää kuin muukin keho. Liikunnan hyödyt mielenterveydelle ovat kiistattomat, ja esimerkiksi lihavuus on usein yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin sekä kognitiivisen suorituskyvyn alenemiseen.
Lauri Nummenmaa, professori valtakunnallisessa PET-keskuksessa, osoittaa tutkimuksissaan, että tunteet ja ahdistus leimaavat koko kehoa, eivät vain aivoja. Aiemmissa tutkimuksissa hänen ryhmänsä on kartoittanut kehon tunnekarttoja, joissa jokainen tunne piirtyy omaksi kehonkartakseen. Uuden koko kehon PET-kameran avulla ryhmä voi seurata samanaikaisesti aivojen ja tärkeimpien elinten toimintaa molekyylitasolla. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten stressi ja pelko muokkaavat sydämen ja aivojen välistä vuorovaikutusta muun muassa rasitustestin ja voimakkaita tunteita herättävien elokuvien aikana. Tavoitteena on entistä kokonaisvaltaisempi ymmärrys mielenterveydestä.
Tunteet hoidon avaintekijänä pitkäaikaisissa kehon oireissa
Pitkäaikaiset kehon oireet, kuten kipu ja väsymys, voivat aiheuttaa suurta kärsimystä ja tehdä arjesta raskasta sille, joka niistä kärsii. Dosentti ja psykologi Erland Axelsson tutkii, miten tunteet ja psykologiset prosessit vaikuttavat siihen, miten ihmiset reagoivat hoitoon silloin, kun keho viestii epämukavuutta. Tutkimus ei keskity vain huoleen ja ahdistukseen, vaan pyrkii laajemmin ymmärtämään eri tapoja, joilla psykologiset reaktiot voivat vaikuttaa hoidon tuloksiin.
Altistushoidon avulla tutkitaan, mitkä tekijät vievät voinnin paranemista eteenpäin, ja menetelmä on jo osoittanut lupaavia tuloksia esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) ja kroonisen kivun hoidossa. Tavoitteena on syventää ymmärrystä näistä prosesseista ja pitkällä aikavälillä edistää sitä, että potilaat saavat parempia hoitoja pitkäaikaisiin kehon oireisiin.
Hyvä alku elämään alkaa varhain
Jo raskausaikana omaksutuilla elintavoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lapsen terveyteen. Turun yliopiston ravitsemustieteen professori Kirsi Laitinen johtaa tutkimushanketta, jossa seurataan äitejä ja lapsia pitkittäistutkimuksessa, erityisesti naisia, joilla on ylipainoa tai lihavuutta. Tutkimuksessa, jossa seurattiin 439 raskaana olevaa naista, raskausdiabetes ja äidin kohonnut kehon rasvaprosentti liittyivät kaksivuotiaiden lasten heikompaan kielelliseen, kognitiiviseen ja motoriseen kehitykseen. Samalla tutkimus osoittaa, että äidin parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu – erityisesti pehmeiden rasvojen ja kalan saanti – korreloi lapsen paremman kielellisen kehityksen kanssa.
Laitisen tutkimus nostaa esiin myös probioottien merkityksen, erityisesti yhdessä kalaöljyn kanssa raskauden aikana, lapsen ylipainoriskin pienentämisessä tulehdusta vähentävien vaikutusten sekä suoli-aivoakselin kautta. Tulokset viittaavat siihen, että terveyttä edistävä ruokavalio ja suoliston mikrobiston tasapainon ylläpitäminen raskausaikana ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle pitkällä aikavälillä.
Luonto osana pikkulapsiperheen arkea
Säännöllinen luonnossa liikkuminen kulkee käsi kädessä lasten paremman henkisen ja fyysisen terveyden kanssa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että luonnossa vietetty aika voi vahvistaa keskittymiskykyä ja mielenterveyttä, vähentää käyttäytymishäiriöitä sekä tukea sekä kognitiivista että sosiaalista kehitystä.
Dosentti ja vanhempi tutkija Carola Ray on tutkinut yli 3 000 perhettä selvittääkseen, kuinka usein he käyvät luonnossa, millaisia esteitä luontokäynneille on ja miten luontotottumukset liittyvät hyvinvointiin. Hänen tutkimuksensa mukaan kahden aikuisen ja vakaamman taloudellisen tilanteen perheet käyvät luonnossa useammin, ja luontokäyntien määrä vaikuttaa lasten runsaampaan liikkumiseen ja parempaan uneen. Vanhemmat, jotka viettävät usein aikaa luonnossa lastensa kanssa, kokevat myös henkisen hyvinvointinsa paremmaksi.
Paljon ulkona vietetty aika voi merkitä pikkulapsille myös vähäisempää ruutuaikaa, mikä tukee ajatusta siitä, että luonnossa liikkuminen voisi jatkossa sisältyä lasten digitaalisen median käyttöä koskeviin suosituksiin.
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö tukee lääketieteellistä ja siihen liittyvää luonnontieteellistä tutkimusta, jossa painopisteenä on psyyken merkitys fyysiselle terveydelle. Lisäksi säätiö tukee veritautien tutkimusta. Säätiö myöntää rahoitusta hankkeille, jotka ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja tuottavat pitkäaikaista yhteiskunnallista hyötyä.
