Mikko Patovirta - Kroonisesta migreenistä oireilevien kehollisuuden ja kehotietoisuusharjoitusten kokemuksia
Tutkin terveystieteisiin liittyvässä tutkimuksessani kroonista migreeniä sairastavien kehollisuuden kokemuksia ja niiden merkityksiä. Migreeni on sairaus, jota kokemuksellisuuden ja laadullisen tutkimuksen näkökulmasta on tutkittu hyvin niukasti. Kroonisesta migreenistä ei löydy yhtään laadullista tutkimusta kehollisuuden kokemuksen näkökulmasta, joten väitöskirjani tulee näillä näkymin olemaan ensimmäinen laatuaan.
Migreenin Käypä hoidon (2024) - suositusten mukaan migreenin hoito on ensisijaisesti lääkehoitoa. Migreenin kroonistuessa lääkepäänsärky on kuitenkin yksi kroonistumiseen johtava syy. Lisäksi jatkuva koholla oleva stressi ja psykososiaalinen kuormittuneisuus saattavat johtaa kroonistumiseen. Migreeni on kroonista, kun päänsärkykohtauksia on enemmän kuin 15 kertaa kuukaudessa vähintään kolmen kuukauden ajan (migreeni Käypä hoito, 2024). Fyysiset oireet kuten kipu, väsymys ja oksentaminen hallitsevat kroonisessa migreenissä. Lisäksi arjen toimintoja rajoittavat jatkuva migreenikohtausten pelko. Siksi lääkehoidon tueksi tarvitaan kehittää lääkkeettömiä hoitomalleja, joita tämä kehollisuuden ja kehotietoisuusharjoitteiden tutkimukseni edustaa.
Tutkimukseni sisältää kroonisen migreenin kehollisista kokemuksista kaksi erillistä tutkimusaineistoa, jotka ovat kerätty fenomenologiseen traditioon perustuvina haastatteluina. Tulosten kokoamisessa käytän Giorgin deskriptiivistä fenomenologista analyysiä. Ensimmäinen aineistoni kartoittaa krooniseen migreeniin ja erityisesti migreenikohtauksiin liittyviä kehollisuuden kokemuksia ja niiden merkityksiä. Toinen aineistoni sisältää kahdeksan kertaa ohjattujen kehotietoisuusharjoitteiden jälkeisistä kehollisuuden kokemuksista ja niiden merkityksistä tutkittavilla. Kolmas tutkimusartikkelini sisältää kirjallisuuskatsauksen ja metasynteesin kroonisten kipuoireistojen kokemuksellisuudesta laadullisiin tutkimuksiin liittyen.
Ensimmäiseen tutkimusaineistoon osallistui kahdeksan ja toiseen aineistoon kuusi 21–65 v ikäistä kroonista migreeniä sairastavaa naista. Tutkimushenkilöt ovat valikoituneet yksityisen työterveysyrityksen asiakkaista. Jo nyt analysoidun aineiston perusteella tutkittavilla kehollisuuden kokemusten tarkastelu on ollut heille uutta ja vierasta, mutta he ovat kokeneet oppineensa jotain uutta omasta sairaudestaan jo haastatteluissa. Kehossa oleminen on ollut monelle haastavaa, oireiden sietäminen vaikeaa sekä kehollinen turvattomuuden tunne ja kohtauspelko hallitsevaa mm. kehoyhteyden heikentymisen takia. Samalla kuitenkin keho on ollut heille myös rauhoittumisen kohde, jossa he ovat kokeneet läsnäolon, levollisuuden ja tyyneyden lisääntymistä.
Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka krooninen migreeni ja migreenikohtaukset ymmärretään ja koetaan sekä yksilöllisinä että yhteisinä kokemuksina. Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää paremmin kroonista migreeniä ilmiönä, voidaan kehittää kuntoutusmalleja ja tuoda siten lisää keinoja migreenin hallintaan lääkkeettömillä keinoilla. Fenomenologi Merleau-Pontyn mukaan kehomme sitoo meidät maailmaan, vuorovaikutukseen ja intersubjektiivisuuteen kehollisen läsnäolon kautta, joten maailma ei ole se, mitä ajattelemme, vaan se, minkä elämme ja koemme (Merleau-Ponty 2000, 177–178).
Arvostan suuresti ja kiitän Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä saamastani apurahasta, jonka avulla olen pystynyt täysipäiväisesti keskittymään väitöskirjatyöhöni.
Lähteet
Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 10.12.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Merleau-Ponty, M. 2000/1945. Esipuhe havainnon fenomenologiaan. Alkuteoksesta Phénomènologie de la Perception (1945) suom. A. Kauppinen. Tiede & Edistys 3/2000, 170 –182.
Mikko Patovirta
Terveystieteiden maisteri
Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto
